Niin kyllähän sitä sanotaan, että monelle naiselle nuori mies on silmänilo. Eikä sitä kieltää voi. Kyllä nuoressa hyvin hoidetussa kropassa silmä lepää vielä näin keski-ikäiselläkin naisella. Mutta onhan se niin, että silmäniloa tuovat monet muutkin asiat. Kauniit kukat kotona pöydällä tai kaunis kattaus. Sitähän sanotaan, että kaunis kattaus on puoli ruokaa ja se pitää paikkansa. En minä ainakaan nauti ruokailusta jos pöytä on ihan sekainen ja romua täynnä, kuten meillä tahtoo aina olla. Senpä vuoksi meikä ottaa lautasen kauniiseen käteen ja syö olohuoneen puolella tv:n ääressä. Miehet kun eivät opi, että sen pöydän voisi pitää kunnossa. Niin en minäkään viitsi. Opettelen vain uusille tavoille. Silmäniloa on myös näin syksyllä kaunis ruska ulkoillessa ja moni muu asia.

***************

Viikko on mennyt taas vauhdikkaasti. Mies tuli tosiaan kotiin jo keskiviikkoiltana ja sen jälkeen sitä vauhtia on riittänyt. Torstaina hän oli kirurgin vastaanotolla ja tuli todella huonolla tuulella kotiin. Kirurgi oli sitä mieltä, että hän on huijannut lääkärin tekemään lähetteen, koska arvo on nyt normaali eikä hänen mielestään kasvua näy. Oli sanonut miehelleni, että käynti on verovarojen tuhlausta. Eipä tee mieli mennä näinä päivinä edes lääkäriin. Oli onneksi saanut puhuttua ajan ultraääneen, jotta voidaan tarkistaa tilanne ihan oikeasti. Tosin aika tullee vasta joskus marraskuun lopulla, joten kiukkuista miestä pitää katsella vielä pitkään. Kun vasta sen jälkeen päätetään onko tarvetta leikkaukselle. Eihän ne mielellään leikkaa, mutta pirullista tuokin on, että koko ajan mielialat vaihtelevat kun kilpirauhasarvo heittelee lähes päivittäin.  Perjantaina hän ei päässyt luovuttamaan verta, koska syö kortisonia koko ajan kilpirauhasen vuoksi. Ja taas harmitti! No, yritin siinä sitten olla ihan hiljaa ja kuunnella,kun tiesin, että jos jotain sanon, niin se ei ainakaan tilannetta paranna.

Itse pidin perjantaina liikuntatunnin ja kävimme Ekan kanssa pitkällä lenkillä. Näitä on nyt muutaman kerran tiedossa, kun ei maauimala ole enää auki eikä talviuintikausi ole vielä alkanut.

Minä itse sain sitten kutsun työhaastatteluun ensi viikon keskiviikkona. Eli saattaapi olla, että meikäläinen siirtyy tekemään reissuhommia miehen seuraksi seuraavan lähes vuoden ajaksi. Sen vuoden aikana saisimme varmasti talouden kuntoon ja sen jälkeen voisi palata tekemään näitä tavallisia konttorihommia ihan rauhassa. Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Pitäkäähän peukkuja!

Eilen kävimme miehen kanssa mökillä iltapäivällä. Sieniä löytyi mukavasti, tosin suppilovahverot alkavat vasta nyt nousta ja olivat vielä pieniä. Koiralla riitti vauhtia siellä metsässä, kun hajuja riittää. Mies leikkasi vielä vuoden viimeiset ruohot ja haravoi saunapolun kauniiksi. Sitten lämmitettiin sauna ja nautittiin ihanasta mökkisaunasta. Saunan jälkeen laitoimme paikat kuntoon ja ajelimme takaisin kotiin. Iltapalaksi paistettiin esipaistetut patongit.

Esikoisen kummisetä oli viime viikon metsällä pohjoisessa ja takaisin tulomatkalla hän poikkesi esikoisen luona. Käytti nuoren pizzalla ja osti tälle vielä kaupasta ruokaakin. Esikoinen oli niin kovin onnellisen kuuloinen tekstiviestissään, jonka lähetti. Kummisetäkin oli kuulemma tosi rento, kun ei ole mitään tohinaa ympärillä.

Tänään pitäisi vähän tyhjennellä digiboxia ja toivottavasti jaksaisin kutoa hieman myös työkaverin sukkaa, jotta hän saisi ne itselleen aika nopeasti. Ekan kanssa on jo eka lenkki tehty ja lupasin miehelle että lähden koiran kanssa tänään hänen vahinkometsästysalueelleen niin nähdään löytääkö Eka esim. fasaaneja sieltä heinikosta liikkeelle tai pupuja. 

Huomenna sitten taas päiväksi Helsinkiin ja keskiviikkona sinne työhaastatteluun. Silloin taidan ottaa pojan auton ja ajella itse. Pidän silloin saldovapaapäivän niin saan rauhassa laittautua aamulla ja lähteä silloin kun siltä tuntuu.

Säätiedostus lupaili syksyn alkua ensi viikolle koko Suomeen ja yöpakkasia, joten nautitaan syksystä!