Hyvin se viikko on töissä mennyt. Ei mitään keskusteluja virheistä eikä muutakan negatiivista. Päinvastoin töissä on ollut ihan mukavaa. Ja näkeehän sen, miten ilmat ovat parantuneet kun minä palasin töihin. Joka ilta on lähdetty käymään uimassa ja nautittu kauniista ilmoista.

Tiistaina meillä oli poikien syntymäpäivät. 14 vuotta tuli nuorille miehille täyteen. Enää meillä ei ole pikkulapsia vaan murkkuja talo täynnä. Syntymäpäivälahjaksi pojat saivat Aku Ankan taskarit ja uudet koulureput.

Tänään äitini oli käymässä meillä vanhempien kanssa, koska pappani sai tänään uuden kuulolaitteen. Hän on saanut sen sotainvaliiditeettinsa perusteella ja siksi hän käy täällä meidän kaupungissa aina lääkärissä. Mukava, että kuulo on taas paljon parempi. Nyt kun vaan saamme mamman laitteen myöskin uusittua niin sitten elämä onkin taas yhtä juhlaa.

Illalla kylään tulivat myöskin mieheni isän vaimo ja kaksi heidän lastaan. Oli jotenkin ihmeellistä huomata, miten nämä ihmiset ovat muuttuneet appeni kuoleman jälkeen. He ovat tulleet iloisemmiksi ja puheliaimmiksi. Pitäneekö sitten paikkansa, että appeni oli kotioloissa aikamoinen patriarkka, joka määräsi kaikesta ja kaikista. Kyllähän minäkin usein huomasin, miten hän aliarvioi vaimonsa ja perheensä ja mitätöi heidän puheensa. On vain vaikea reagoida tilanteisiin, joita näkee harvoin ja joiden perimmäisiä syitä ei tiedä. Onneksi heillä on nyt hyvä olla ja voivat nauttia elämästä.

Sukan kudinta olen saanut vähän edistymään, mutta eihän sitä ole niin kovasti ehtinyt kutoa, kun on rannalla ja illat ovat lyhyitä työpäivän jälkeen. Mutta kyllä se siitä edistyy.

Huomenna lähdetään mökille ja lauantaina tullaan saunan jälkeen kotiin. Sunnuntaina kun meidät on kutsuttu nuorimmaisen pojan kummien mökille. Kiva, että nähdään edes kerran vuodessa.

Hyvää loppuviikkoa ja alkavaa viikonloppua kaikille!