Taas on viikko edennyt ihan lentäen. Miten elämä voikin mennä niin vauhdilla eteenpäin?

Maanantaina aamulla saattelin esikoisen junalle eli lomat on taas vietetty ja kainuu kutsui. Oma koti oli kuulemma tuntunut mukavalta ja oli mukava nähdä kavereita, joten kotiutuminen on todella tapahtunut hyvin ja nopeasti. Nyt pitäisi vaan päästä käymään hänen luonaan, vaikka kohtahan se on taas jo hiihtolomakin.

Tänään osallistuin töissä verkkokoulutukseen ja sepä vasta olikin mukavaa. Aamupäivä meni nopeasti ja tehokkaasti. Huomenna pitänee harjoitella, millaista työtä opetuksen jälkeen saa tehtyä.

Eilen illalla olin jäähallissa poikien kanssa katsomassa parhaan ystävättäreni pojan jääkiekkopeliä ja olikin jännitävä peli. Samalla saatiin vähän vaihdettua kuulumisia joten oli tosi kiva tavata.

Iltapäivällä pidin tänään liikuntatunnin ja kävin avannossa. Ihanaa oli! Onkin jäänyt tässä kolme kertaa väliin, kun taloudellinen tilanne on vähän heikoissa kantimissa ja tie uimapaikalle on todella jäinen. Jännitti ajaminen ihan hirveästi, kun tuntui, että kevyt perä liukui taas tosi herkästi. Lisäksi liikuntatarve tulee kummasti täytettyä kun lähtee Ekan kanssa lenkille. Melkein tunti tai vähän ylikin on mennyt lähes joka päivä pitkin metsiä kulkiessa.

Eka pääsi tänään metsälle ja onkin ollut koko illan ihan poikki. Minä yleensä makailen olohuoneen lattialla katsomassa telkkaria ja nyt kun nousin pois paikaltani ja tyynyltä niin Eka oli ehtinyt heti sijoittaa itsensä minun paikalleni. Nukkuu siinä onnellina ja tyytyväisenä. Vielä ei metsästys ollut ihan hanskassa, mutta onhan tässä aikaa opetella. Pitää aloittaa jälkien opettaminen ja harjoittelu niin kyllä se siitä.

Tällä hetkellä tuntuu, että elämä on ihanaa! Vähän pelottaa, että mitä tässä on taas tulossa mutta nautitaan nyt niin kauan kuin on mahdollista.

Keskimmäinen aloitti työssäoppimisen maanantaina ja on ollut kovasti tyytyväinen. Tekee töitä omakotitalotyömaalla viidenkymmenen kilometrin päässä kotoa. Onneksi pääsee kulkemaan työnantajan kanssa. Lisäksi huominen päivä on vapaa, kun koko alkuviikko on tehty kovasti töitä. Työmaa muuttuu lähemmäksi kotia varmasti jo ensi viikolla, kun aloittavat uuden työmaan. Väsyttäväähän tuollainen ruumiillinen työ on ollut tottumattomalle, mutta kyllä se siitä tottuu. Työtä on jäljellä vielä 7 viikkoa!

Oikein mukavaa viikkoa kaikille!