Nyt se sitten vihdoinkin on: loma! Tai oikeastaan se jo vetelee viimeisiään. Tänään on jo saldovapaapäivä ja maanantaina istun jälleen pöytäni ääressä.

Niin kovasti on pitänyt kiirettä, että blogiparka on ollut ihan hunningolla.

Koulut päättyivät jo ajat sitten ja meillä ne menivät hienosti. Keskiarvot keskipojilla oli 7,5 ja 8,3. (tämä jälkimmäinen on koko vuoden keskiarvo, kun koulu on kurssimuotoinen). Esikoinen ei todistusta nyt saanutkaan. Mutta matikan loppukokeen tulos tuli heinäkuun alussa ja kun paras on 7, meidän poika sai 5. Hienoa, tästä on lupa odottaa hyvää lopputulosta ensi kesänä. Näihin aikoihin toivottavasti vietämme yo-juhlia!

Ensimmäisestä kirjallisesta kokeesta poika ei päässyt läpi ja on yrittämässä uutta kierrosta. Toivottavasti nyt onnistuu!

Rippijuhlat menivät hienosti! Pojat olivat upeita puvuissaan ja äidin puhekin onnistui jopa yli odotusten. Vieraat viihtyivät ja meillä kaikilla oli mukavaa. Lahjoja tuli ihan kiitettävästi ja ensimmäiset ostokset on jo tehty; kumpikin halusi oman kannettavan. Kovasti niillä on ollut käyttöä.

Juhannus vietettiin mökillä vanhojen tapojen mukaisesti. Samalla juhlittiin esikoisen täysi-ikäisyyttä ja pappani antoi hänelle syntymäpäivälahjaksi autonsa. Pappa kun ei enää saa ajaa, kun hänellä todettiin tuo Alzheimerin tauti. Kyllä me sitä olimme jo aavistelleetkin, mutta saatiinpa siihenkin varmuus ja lääkitys, joka tuntuu kyllä vähän auttavankin. Ikävää vain tuollainen sairaus on, kun tietää, ettei paremmasta ole enää toivoa. Eilen kävivät meillä äitini kanssa ja siihen asti meni ihan hyvin, kun hän ei ollut nukkunut. Kävi kuitenkin pienillä iltapäivänokosilla ja herättyään ei tiennyt yhtään missä oli ja keitä me kaikki olimme. Kaikkein kurjinta oli, että hän kärsii tilanteesta itse vielä kovasti. Oli aivan huolissaan, että onko hän nyt vallan seonnut, kun ei yhtään mistään mitään tiedä. Kyllä tilanne yleensä paranee, kun pääsee kotiin omiin tuttuihin ympyröihin. Lisäksi tämä kuumuus ei lainkaan helpota hänen oloaan.

Tämän viikon olen tosiaan lomaillut. Jo perjantai-iltana lähdimme kohti miehen sukulaisen asuntoa pohjois-pohjanmaalla ja lauantaina aamulla olimme perillä. Pakko oli yöllä vähän aikaa nukkua Kauhavan korkeudella. Muutama ihana päivä vietettiin miehen sedän luona pihalla oleillen ja grillaten, sekä ruokaa että itseä. Keskiviikkona aamulla lähdimme kohti kotia ja tulomatkalla poikkesimme Tuurin kyläkaupassa. Toinen pojista osti paljon elokuvia ja toinen metsästyspuvun, joka jo eilen illalla koekäytettiin tuolla vahinkoeläinmetsästyksessä. Eli hyviä ostoksia! Itse ostin ainoastaan äidille syntymäpäivälahjaksi piikkimaton, jota hänen on kovasti tehnyt mieli jo pitkään. Nyt hän saa sitten opetella rentoutumaan. Taitoa hän tarvitsee, kun viettää nyt paljon aikaansa omien vanhempiensa kanssa ja kyllä sekin on raskasta, kun kahdesta vanhasta on tulossa kaksi lasta.

Viikko ennen lomaa oli sitten ne ystävättäreni tyttären häät. Kyllä oli kaunis ja nuori pari! Ilmat suosivat myös silloin ja saimme vietettyä juhlat ulkona suunnitelmien mukaisesti. Morsiuspari poistui kappelista hevoskyydillä ja me kävelimme sen puolen kilometrin matkan hääpaikalle. Tanssimmekin häissä enemmän kuin pitkään aikaan. Hyvin kesti mieheni polvet ja oma nivelrikkoinen jalkani. Tanssiminen on ihanaa ja sitä pitäisi päästä tekemään paljon enemmän kuin me nykyisin pääsemme.

Lopulta sain myös vauvan nutun valmiiksi ja siitä tuli kuulemma ihan sopiva ja ihana. Hyvä niin, vaikkakin näillä keleillä sille ei paljon tarvetta ole.

Nyt ei paljon käsitöitä jaksa ajatellakaan. Kädet ovat hiestä märät muutenkin koko ajan, ei siihen enää lankaa ja puikkoja tai koukkua jaksa sijoittaa. Lukeminen onkin enemmän tämän ajan juttu. Tom Clancyn Kunniavelka tuli päätökseen ja nyt on listalla ollut vanhoja lehtiä. Samat asiat ovat edelleenkin tapetilla. Hallituksen hölmöilyt, korkea verotus, ihmisten suuret tuloerot ja koulunkäynti ongelmat nuorilla. Maailma ei ole muuttunut mihinkään!

Uimassa olen käynyt aina kun siihen on tilaisuus ja tänäänkin taas ajattelin mennä. Ensin pitää pestä muutama koneellinen pyykkiä ja odottaa pojan kirjallisen kokeen tulos.

Oikein hyvää hellekautta kaikille!