Taas on kuukausi vierähtänyt, enkä ole ehtinyt koneen ääreen. Töissä on ollut heti kova kiire. Kiireisin syksy koko viraston olemassaolon aikana. Tähän on kuulunut koulutuspäiviä Helsingissä ja kokouksia ammattiyhdistysasioissa. Yksi yöpyminen Helsingissä on jo ollut ja ehkä lisää on tulossa. Ammattiyhdistystoiminnan puitteissa on luultavasti syksyn aikana 3 Tallinnan matkaa tulossa. Mutta onhan se mukavaa, ettei aika tule pitkäksi.

Esikoinen on palautettu kotiinsa Kajaaniin. Matka tehtiin elokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna äidin ja Ekan kanssa äidin autolla. Tuli sitten samalla taas siivottua esikoisen asuntokin ja pestyä hänen pyykkinsä. Lapsella on siis edelleen erinomainen palvelu. Äiti huolehtii kotityöt! Voi sitä tulevaisuuden puoliso parkaa, jolle minä olen opettanut näin mahdottoman huonon miehen. Mutta minkäs sille voi, että sillä kaverilla on kyllä täysin peukalo keskellä kämmentä, kun puhutaan mistä tahansa käytännön työstä. No, ruokaa hän osaa laittaa. Eli ei hänen kanssaan kukaan tule nälkään kuolemaan, jos sotkun kestää.

Kaikki muut viikonloput on vietetty mökillä. Miehen kaveri kävi kaatamassa sieltä kaksi isoa koivua ja kaksi mäntyä ja niitä töitä on tässä tehty sitten viime viikot. Mutta eilen saimme loput oksat sahattua ja puut siirrettyä lähemmäs pysyvää säilytyspaikkaa. Ainoastaan roskat on vielä pihalla ja loppusiivous tekemättä, mutta hyvältä tuntuu, että kolmessa viikonlopussa olemme täyttäneet yhden liiterin jo valmiiksi pilkotuilla puilla, tehneet ison kasan liiterin viereen ja laittaneet kymmeniä pöllejä sateen suojaan. Niitä pöllejä on vielä muutamia väärässä paikassa, mutta onpa tässä vielä viikonloppuja ennen talvea. Toivottavasti!

Käsitöitä en ole vielä tehnyt, kun langat seuraaviin sukkiin on ostamatta. 

Lukupuolella on menossa lehtikatsaus. Tilasin näytepätkänä itselleni Annan kuukaudeksi ja Eevan puoleksi vuodeksi, joten ei tarvitse lukea pelkkiä vanhoja lehtiä vaan välillä on ihan uutta luettavaa. 

Ekan kanssa alkaa olla sopivat kelit lenkkeilylle. Äskenkin kävimme kunnon metsälenkillä ja nyt piti vielä päästää kaveri pihalle jäähdyttelemään, sillä ulkonahan oli kuuma sille vauhdille mitä meillä mennään. Eka voisi esitellä itsensä olevansa personaldreever perheelle, joka haluaa kulkea omia polkujaan. Meille kun ei valmiiksi metsään tehdyt polut kelpaa. Onneksi hankittiin kesällä se juoksuvyö. Aivan mahtava juttu! Ei käy hartoihin veto ja vauhtia saa olla reilusti.

Keskimmäisen pojan työt päättyivät varastolla elokuun loppuun ja nyt hän on sitten elämässään ensimmäisen kerran työtön. Kovasti yritetään löytää uutta työtä, mutta rakennusalalla on hiljaista edelleen ja se armeijaan lähtö kummittelee jo nurkan takana. Nuorimman pojan koulussa alkoi viimeinen vuosi ja tänään hän juuri kertoi ajelleensa linja-autolla pitkin Turkua, Kaarinaa ja Naantalia. He opettelevat jo tässä vaiheessa paikallisliikenteen reittejä tulevia töitä ajatellen. Hänellä ei olekaan ensi kesänä kuin kuukausi työaikaa ennen armeijaa, joten työttömyyttä ei luultavasti ehdi tulla vastaan.

Nyt keskimmäinen on mummin luona odottamassa että hänen autoonsa tehdään huomenna kytkinremontti ja sitten hän tulee kotiin. Veimme auton ja hänet eilen paikan päälle. Onneksi sillä pääsi ajamaan, ettei tarvinnut hinata. Se kun taitaa nykyisin olla melkein laitonta omalla autolla.

Ensi viikolla tai seuraavan viikon alussa olisi tarkoitus lähteä käymään Kajaanissa. Mies lähtee kanalinnustamaan ja minä tietysti esikoista moikkaamaan. Toivomme, että keskimmäinen lähtee isälleen kaveriksi ja Ekalle taitaa olla tulossa ensimmäinen metsäreissu. En kyllä tiedä ymmärtääkö tuo mitään kanalinnuista, mutta jänistä ajaa kyllä jos kohdalle osuu.

Koti alkaa näyttää hävityksen kauhistukselta, mutta ei näillä keleillä vielä malta siivota. Lehtipinon sain sentään tänään perattua ja pyykkiä olen yrittänyt pestä iltaisin. Nyt ei vain illan aikana enää pyykit kuivu pihalla, joten  niitä saa olla kahteen kertaan ripustamassa. Ensin ulos ja sitten sisälle.

Oikein mukavaa syyskuuta kesäisissä merkeissä teille kaikille, jotka tänne eksytte!