Kylläpäs tämä aika rientää! Viimeksi kirjoittelin täällä vapunpäivänä ja nyt on jo kesäkuu hyvää vauhtia menossa. Kohta olemme juhannuksessa. Mutta palataanpa ajassa taaksepäin ja mietitään mitä meillä tapahtui toukokuun aikana.

Äitienpäiväviikonloppu kului vauhdilla. Lauantaina kävimme nuorimmaisen kanssa Helsingissä Kuljetus- ja Logistiikkamessuilla ja olipa se mukava tapahtuma. Esillä oli kaikkien kuorma-autovalmistajien uusimmat ja isoimmat autot. Niitä me siellä sitten yhdessä kuolasimme; poika ja äiti. Isojen rekkojen hytit ovat tänä päivänä sisätiloiltaa yli kaksi metriä korkeita, joten isompikin mies sopii yksiössään seisomaan. Säilytystilaa oli enemmän kuin pienessä asunnossa ja paikka mikrolle, kahvinkeittimelle ja jääkaapille löytyi jokaisesta autosta. Myös vuoteet näyttivät kutsuvilta. Äiti on siis edelleen sitä mieltä, että poika on hakeutumassa oikealle alalle.

Varsinainen äitienpäivä vietettiin ihan kotioloissa ja illalla lähdin Helsinkiin yöpymään seuraavan päivän koulutustilaisuutta ajatellen. Mukavampi on olla yö jo paikan päällä kun kovalla kiireellä aamulla koheltaa laittamaan paikkoja kuntoon. Illalla kävin kävelemässä kaupungilla sitten syömässä hotellin ravintolassa salaatin, nautin olostani vaahtokylvyssä ja katselin vuoteestani illan elokuvan. Erittäin onnistunut äitienpäivä! Eihä sitä muuten edes kotona muistettu. Joten oli ihan oikein, että nautin siitä parhaaksi katsomallani tavalla. Koulutuspäivä onnistui hienosti ja saimme kovasti kehuja. Päivällä kävimme syömässä Ravintola Katsomossa, jonka lounas on mielestäni tosi herkullista. Illalla palasin kotiin väsyneenä, mutta onnellisena.

Jo aiemmalla viikolla järjestimme ammattiyhdistyksemme vuosikokouksen työpaikallani. Yksi esimiehistäni kertoi toiminnastamme hänen yksikkönsä osalta ja hieman myös toimipaikkamme rakennuksen historiasta. Söimme herkullista salaattia ja pidimme pikaisen kokouksen, jossa minut valittiin jatkamaan yhdistyken hallituksessa.

Samalla viikolla järjestimme tyky-päivän työpaikallamme. Olin ensimmäistä kertaa järjestävässä ryhmässä ja saimme kiitosta enemmän kuin aiemmat tapahtumat. Kävimme vaeltamassa Kuhankuonolla sellaisen n. 7km:n pituisen lenkin, jonka puolessa välissä olevalla grillipaikalla teimme tulet ja paistoimme makkaraa. Bussi vei meidät alkupisteeseen ja odotteli meitä taas päätepisteessä, jonka jälkeen tulimme vielä työpaikan saunaosastolle pesemään päivän pölyt pois. Silloin myös sää suosi meitä, sillä aurinko paistoi koko päivän ja oli tosi lämmintä. Olemme saaneet pyyntöjä tällaisten tapahtumien uusimiseen. Ketään ei aseteta kilpailullisesti ikävään asemaan ja kaikki saivat kuntonsa mukaisesti nauttia kävelystä.

Helatorstaina kävimme äidin luona viettämässä äitienpäivää. Oli ihana saada äidin tekemää herkullista palapaistia ja nauttia mukavasta päivästä. Hieman sitä hämmensi nuorimmaisen kiukku siitä, että kaksosveli oli saanut kesätyöpaikan, mutta hän ei. No, asiasta olisi kuka tahansa ollut kiukuissaan. Veli pääsi rakennukselle apumieheksi ja saa ihan hyvää palkkaa. Onneksi nuorimmainen pääsi asian yli ja nauttii nyt viimeisestä kesälomastaan ihan täysillä.

Toiseksi viimeisen kouluviikkonsa nuorimmainen vietti koulun opintomatkalla Lontoossa, johon lähti koulun englanninkielipainotteinen luokka ja lisäksi niillä oppilailla, joilla oli valinnaisena aineena englannin syventävät kurssit, saivat lähteä mukaan. Matka maksoi jokaiselta n. 800 euroa, jota koko talvi pikkuhiljaa maksettiin, mutta se oli sen arvoista. Nuorimmainen oli haltioissaan. Paljon oli viikon aikana nähty ja koettu. Monta museota, jokilaivaristeily, London Eye ja Brighton tulivat tutuiksi. Nuoret saivat asua pareittain mukavissa perheissä ja olivat tyytyväisiä. Tuliaisina hän vei perheelle suklaalevyn ja Aallon tuikkukynttilän, josta perheen rouva oli ollut hyvin otettu. Hän kokosi kynttilöitä ja niitä oli talossa joka puolella.

Koulun päättäjäiset vietettiin meillä hyvin perinteisesti. Esikoisella ei ollut juhlaa nyt, kun hänen yo-tuloksensa tulevat vasta 6.7. ja juhla on 21.7. Akatemian talon juhlasalissa. Ei ihan normijuhla....Keskimmäisen koulu loppui jo 31.5. ja todistus oli upea. Melkein kaikki arvosanat olivat parasta mahdollista vain muutama kakkonen mahtui listalle. Nuorimmaisen päättötodistuksen keskiarvo oli 7,95 ja lisäksi tuli 30 euron stipendi Lontoon matkan ansioista. Hän oli toiminut siellä hienosti opettajan apuna ja hoitanut asioita myös hienosti itsenäisesti. Iltapäivällä olimme sitten kavereiden pojan ylioppilasjuhlissa. Sankari oli onnellinen urakan päättymisestä ja kertoi seuraavan etapin olevan Upinniemen laivastoasemalla suoritettava asepalvelus. Opiskelupaikka oli myös haussa ja pääsykokeissa oli käyty. Saman perheen toinen poika sai myös peruskoulunsa päätökseen ja tytär siirtyy alakoulusta yläkoulun puolelle. Juhlaa oli siis kaikilla. Tarjolla oli aivan upeita perheen äidin leipomia piirakoita ja täytekakkuja ja aivan mahtavan raikas alkoholiton booli.

Nuorimmainen halusi antaa opettajalleen läksiäislahjaksi äidin kutomat sukat, joita siis tikkusin viimeiset viikot ihan urakalla. Mutta siinä ne viime ajan käsityöt sitten olivatkin.

Taloyhtiömme ilmoitti aloittavansa ilmastointihuollon asunnossamme 21.5. ja edellisenä iltana kiireellä tyhjennettiin kaikki ikkunoiden edustat, jotta pääsevät vaihtamaan suodattimet ikkunoiden päällä oleviin ilmanvaihtoaukkoihin. Samalla tuli siivottua esikoisen huone ja vähän asuntoa muutenkin. Mitään huoltoa ei kuitenkaan tapahtunut. Olivat tehneet laputuksen väärin ja aloittivat silloin vasta aivan toisesta kohdasta. Nyt heidän pitäisi sitten tulla tänne huomenna ja tavaroiden rahtaus on edessä taas illalla. Saas nähdä onnistuvatko. Mieheni oli soittanut hieman ärtyneen puhelun yritykseen ja neuvonut nuorta päällikköä suurin piirtein kädestä pitäen, miten tämä homma tulee hoitaa....

Esikoisen kesätyönä on osallistuminen Seikkailupuistossa esitettavään Space Monster -näytelmään avaruusolento-orkesterin basistina. Kovasti harjoittelevat nyt kesäkuun ja heinäkuussa on n. 10 näytöstä, joista yksi myös ylioppilasjuhlailtana. Laskimme, että hän ehtii käydä ottamassa vieraat vastaan ja syömässä, jonka jälkeen on käytävä teatterilla. Ehkä hän palaa sitten sen jälkeen luoksemme juhlimaan. Nyt vain kaikki Turun lähistöllä olevat perheet  katsomaan näytelmää. Kyse on musikaalista ja kesto on vain n. 30 min. Lisätietoja löytyy Seikkailupuiston sivuilta.

Keskimmäinen on nyt ollut viikon rakennustyömaalla. Paljon on päiviin kuulunut siivousta, joka aluksi jo vähän harmittikin. Mutta kun selitimme, että ammattitaidottoman ja viimeksi tulleen tehtävänä usein on kaikkein kurjimmat työt, on työinto palannut. Ensi viikolla on yhden päivän koulutustilaisuus Helsingissä ja ehkä sitä muutakin vaihtelua päiviin tulee kahden kuukauden aikana.

Nuorimmainen siis lomailee ja nauttii kesästä. Tosin ensimmäisen viikon jälkeen, hän on jo aivan tylsistynyt. Ehkä pitää keksiä jotakin mielenkiintoista tekemistä tuleviin viikkoihin.

Itselläni on vielä kuusi viikkoa ennenkuin aloitan lomani. Mies pitää yhden viikon samoihin aikoihin, joten pääsemme luultavasti silloin käymään Kempeleessä ja yhden viikon hän on myös Aslak-kuntoutuksessa elokuussa. Silloin minä ja pojat saamme tehdä jonkinlaisen kesälomamatkan. Mies täyttää 50 vuotta elokuussa ja mietti josko juhlisi niitä grillijuhlien  parissa lähimpien ystävien kanssa. Mitään varmaa ei ole vielä päätetty. 20.8. alkaa kuitenkin sorsastus ja siitä se syksy sitten taas käynnistyykin metsästyksen parissa....Itse palaan töihin tuona päivänä.

Koska Samppalinnan maauimala on taas jo avattu, olen siirtynyt sinne viettämään liikuntatuntini. Nyt olen käynyt kolme kertaa vesijuoksemassa ja se on todella mukavaa. Helposti kipeytyvät hartiani eivät oikein kestä uimista niin juoksu sopii hyvin. Harvoin olen ajatellut, että altaassa tulee hiki,  mutta tuossa lajissa se kyllä tulee. Ensi viikolla saan ilmeisesti mukaan kaksi työkaveria, joista toinen ui ja toinen juoksee. Mukavaa tehdä liikuntajuttujakin yhdessä.

Mökkiä on myös käyty laittamassa kesäkuntoon. Hommaa riittää, sillä sinne vietiin talvella kaikki isovanhempien asunnosta yli jääneet kalusteet ja viime viikolla kävimmekin hakemassa sieltä kierrätykseen yhden sohvakaluston, joka ei enää mahtunut mökille. Minäkin sain ajaa miehen töistä lainaamaa isoa pakettiautoa ja olin aivan haltioissani. Olisin taatusti viihtynyt elämäni rekan ratissa...mutta aina ei saa sitä mitä haluaa. Yhtenä iltana kävimme siellä myös siirtämässä puita toiseen paikkaan säilytykseen ja käteni olivat aivan mustelmilla viikon sen jälkeen. No, mies kertoi seuraavana iltana, että puut olivat kuusi metriä pitkiä ja 6 tai 8 tuumaa paksuja, joten painoivat kappale n. 30 kg. Lisäksi osassa oli kiinni vielä lauta, jolla rakennusta suojaava muovi oli kiinnitetty näihin puihin, joten painoa saattoi tulla kymmenen kiloa lisää. Kova homma, mutta piha on nyt jo melko hyvässä kunnossa.

Kyllä tässä siis on vauhtia riittänyt ja riittää edelleen. Joten oikein mukavaa kesän jatkoa teille kaikille!