Niin se viikko taas vierähti, vaikka sairaslomalla olinkin. Nyt on jo melkein mennyt lauantaikin ja mitään en ole saanut tehtyä. Koneellinen pyykkiä on ainoa tämän päivän saavutus. Tuntuu ihan siltä, että masennus kurkkailee oven takana. Kovasti olen ajatellut kaikkea tehdä, mutta mihinkään en saa tartuttua. Toivottavasti tämä on ohimenevä vaihe.

Ei niitä läkiäisiä sitten perjantaina ollutkaan. Töistä tuli niin paljon peruutuksia ja sairastapauksia, että pomo päätti siirtää tilaisuuden kahden viikon päähän. Silloin yritämme uudelleen!

Alohomora ystäväni kyseli Clancyn kirjoista. Itse olen aloittanut niiden lukemisen ensimmäisestä suomeksi julkaistusta Punaisen lokakuun metsästyksestä, mutta mielestäni vasta Kremlin Kardinaali ja tämä viimeinen Isku Kolumbiaan ovat olleet niin vauhdikkaita, että ehkä kannattaa aloittaa niistä. Tosin kirjoissa kyllä viitataan usein aiempiin teoksiin ja tapahtumiin ja koska minunkin on sieltä toinen julkaistu lukematta, tulee aina välillä ns. "aukkopaikka".

Tein eilen ensimmäisen tilauksen Tapion kaupasta. Tilasin keskimmäisen pojan pipoa varten merinovillaa punaista, valkoista ja mustaa. Raitoja pitää olla edelleen suosikkijoukkueiden Detroit Red Wingin ja TPS:n värejä mukaillen. Ehkä nuorinkin haluaa samanlaisen. Lisäksi pitäisi aloittaa vähän joululahjoja, ettei aika lopu kesken.

Ikuisena jouluihmisenä haluan tehdä perheelleni ihanan joulun, vaikka taloudellinen tilanne ei sitä kovasti suosikaan. Ehkä kuitenkin saan tunnelman aikaan, kun koti on siivottu nurkasta nurkkaan ja toivottavasti osa tavaroista hävitetty ja osa pistetty parempaan talteen tai kiertoon. Naapureissa on pikkupoikia, joita varmasti kiehtoisivat meidän valtaisat autolaatikot. Vaatteita tarjoan jälleen serkun lapsille ja pari polkupyörääkin olisi hävityslistalla. Toivottavasti voimat riittävät tähän kaikkeen, tällä hetkellä hieman epäilyttää.

Isänpäivälahja tänne kotiin löytyi helpost kirjakaupasta ja vanha pappani saa konjakkia, josta hän kovasti pitää. Ja se tekee hänelle myös hyvää, koska kärsii verenkiertohäiriöistä. Huomenna käymme aamulla mökillä laittamassa pellit piippujen päälle, koska saunakäynnit ja lämmitys on tältä vuodelta päättynyt. Sitten äidin luo hautausmaan kautta. Kynttilät isän haudalle, papan haudalle ja yksi apen muistolle muualle haudattujen muistopaikalle. Emme tässä rahatilanteessa lähteneet vain kynttilänvientimatkalle Lohjalle. Tuntui hieman liian arvokkaalta. Mutta jos siskoni luet tämän ja olet huomenna sopivasti liikenteessä vietkö appeni haudalle kynttilän. Ei siellä kuitenkaan muita käy. Ja olisi niin kaunista jos siellä olisi kynttilä.

Eilen meillä tehtiin ruoaksi kastiketta kauriin maksasta, munuaisista ja sydämestä. Vähän kermaa ja sipulia ja loraus sinappia ja ai pojat, oli hyvää! Tänään jauhettiin jauhelihaa melkein kolme kiloa ja ruokana on vielä tuota eilistä kastiketta. Lisukkeeksi tänään riisiä, kun eilen oli muusia.

Nyt menen katsomaan Kotikatua ja alan miettiä saunan lämmitystä.

Hyvää isänpäivää kaikille!