Nyt sitten kävi ihan vanhanaikaisesti! Unohdin eilen koko kirjoittamisen, kun käytiin kaupassa poikien kanssa, ulkoilin Ekan kanssa vesisateessa ja odottelin miestä kotiin auton korjauksesta kaverin luota.

Ei ole sitten helppoja sanoja kumpikaan. Ponnistus on ollut tärkeä juttu silloin harrastin ikäkausisarjoissa pituushyppyä. Suoritin hyppyni aina lyhyellä juoksumatkalla, koska innostus lähti jo koulujen kisoissa vauhdittomasta pituushypystä. Toisena lajina minulla oli 100 metrin juoksu. Sitä pidemmät matkat olivat minulle aivan liian pitkiä juostavaksi.

Synnyttäessä ponnistus ei sitten helppoa ollutkaan; ainakaan ensimmäisellä kerralla. Epiduraali oli vielä siinä vaiheessa niin hyvin päällä, etten raukka tiennyt mihin päin kuuluisi ponnistaa. Mutta tuli se esikoinen sieltä ulos kuitenkin. Eipä niitä ole kai kellään suutariksi jäänyt.

Opinnot eivät olleet minulle koskaan mikään kova ponnistus. Olen nauttinut koulun käynnistä ja oppinut kuuntelemalla, joten tunneilla ja luennoilla istuminen on ollut minulle tärkeää. Poissaolot huomattiin aina heti seuraavalla tunnilla.

Mopoa minulla ei ole ollut minkäänlaista. Ei kesämopoa eikä muutakaan. Eikä sen puoleen ole ollut meidän lapsillakaan. Esikoinen totesi näyttävänsä mopon päällä ihan hölmöltä kun oli niin pitkä eivätkä kaksosetkaan sitten mopoa halunneet. Onneksi! Kyllä tässä autoilun kohta aukeavassa maailmassa on ihan riittävästi äidille jännitettävää.

Silloin kun minä menin yläkouluun, kutsuttiin meitä seiskaluokkalaisia mopoiksi. Enää se ei taida olla niin muodissa eikä ainakaan kaikissa kouluissa. Onneksi se vaihe meni äkkiä ohi. Muuten mopojutut ovat minulle melko vieraita!

Minulla on setä, joka ei ole minua paljon vanhempi ja kun hän hankki mopon, minua harmitti suunnattomasti, sillä hänellä oli ollut sellainen poikien pyörä, jolla olin juuri oppinut ajamaan ja hän joutui antamaan sen silloin osana mopon hintaa liikeeseen. Otti päähän, ettei voinut mamman ja papan luona enää ajella pihalla poikien pyörällä.

Hei, yllättävän paljon näistä sanoista tulikin tekstiä. Nyt odotellaan jo loppuviikkoa, kun lähden äidin kanssa esikoisen luoksi Kajaaniin!

Tänään kävin avannossa. Vielä oli avanto, sillä meri oli vielä jäässä. Ihanaa! Vielä muutaman kerran ehdin käymään ennen kuin kausi päättyy.

Mukavaa illan jatkoa kaikille!