No niin, tännehän se esikoinen sitten pääsi opiskelemaan ja kiire tuli asunnon hankinnassa ja kaikessa muussakin. Itse oli pakko ottaa pari lomapäivää, että pääsin lähtemään nuoren tueksi. Matka junalla kesti yli 7 tuntia  ja perillä olimme vähän ennen ilta yhtätoista. Ensimmäinen yö vietettiin Hotelli Valjuksessa ja eilen aamulla mentiin kiireesti tekemään vuokrasopimus, jotta saimme asunnon avaimet ennen kuin opinnot alkoivat. Esikoinen meni koululleen ja minä lähdin etsimään tätä asuntoa. Kävin hakemassa tavarat hotellista ja sitten kävelin tänne. Asunto on oikein mukava yksiö hyvin rauhallisella alueella vajaan kahden kilometrin päässä koulusta. Ainakin vielä talo tuntuu hiljaiselta. Oli myös yllättävän siisti. Lattiat pesin ja kylpyhuoneen jo eilen sekä osan keittiön kaapeista. Muut pesen vasta viikonloppuna kun saan tikkaat joilla kiipeillä. Paluumatkan teen täältä sunnuntaina junalla, niin saan vielä sisustaa täällä esikoisen kanssa. Mies lähtee tänään tuomaan tavaroita tänne päin.

Viimeinen lomaviikko kului nopeasti kun nuorempien opinnot alkoivat silloin. Nuorin on tosi tyytyväinen paikkaansa. Onhan hän haaveillut rekkakuskin ammatista jo pienestä pitäen. Keskimmäisen opinnot rakennuspuolella sujuvat edelleen mallikkaasti, joten mitään huolta asioista ei ole tarvinnut kantaa.

Loma päätettiin juhlien, kun mies halusi juhlia 50 vuoden rajapyykkiään. Paikalla oli varmasi lähes 30 henkeä ja onneksi sää suosi meitä, että saatoimme istua meidän pihalla ja isäntä tarjosi vierailleen grillattua jänistä, joka saikin oikein hyvän vastaanoton. Muutama vieras kävi jo perjantaina, kun heillä oli menoa lauantaille ja halusivat silti tulla käymään. Oikein mukavat juhlat. Olin itsekin aivan yllättynyt.

Varsinainen syntymäpäivä vietettiin matkoilla, kun esikoinen kävi pääsykokeissa myös Raumalla. Meillä oli yllättävän mukavaa miehen kanssa silloinkin. Ja esikoinen olisi päässyt myös Raumalle, mutta kun samana päivänä tuli tieto tästä asunnosta täällä Kajaanissa ei hän pitkään miettinyt valintaansa. Tänne piti päästä. Äitiä hieman surettaa, että kotimatka on yli 600 km, mutta onneksi junat kulkevat.

Miehen työnantaja järjesti viimeisellä lomaviikollani myös sikajuhlat, joissa samalla juhlittiin miestäni. Hänen lähiesimiehensä piti puheen ja mies sai upeat kukat ja lahjat myös työnantajalta.

Nämä kaksi viikkoa jotka olen loman jälkeen ollut töissä, ovat olleet kiireisiä. Paljon on uusia tehtäviä ja mukavalta tuntuu. Yhtä viransijaisuuttakin hain, kun palkka olisi reilusti parempi siinä kuin nykyisessä tehtävässäni. Aina pitää yrittää.

Mökillä olimme viime viikonlopun. Pakkasin sieltä esikoiselle isovanhempien tavaroista neljä laatikkoa tavaraa tänne uuteen kotiin. Kodin tekstiilejä ja astioita ei tarvitse ostaa. Huonekalutkin löytyvät kotoa, mutta kyllä tämä muutto silti on kallista. Varsinkin kun nuorella ei ole omia säästöjä eikä palkka kesätyöstä ole vieläkään tullut niin äidin kukkarolla tulee pakosta olemaan vilskettä.

Meidän perheen elämän hektisyys siis vain jatkuu!

Kirjoittelen taas kun ennätän, kiitos muuten viime kirjoituksen kommenteista. Ne antoivat minulle paljon voimia! Olette ihania!