Miten tämä aika voikaan mennä näin nopeasti? Viimeksi oli marraskuun alku ja nyt ollaan jo loppumetreillä. Se vika on kotikoneen puuttumisessa, etten tahdo iltaisin ehtiä lasten koneille, kun ovat kovassa käytössä. Ja olen tehnyt periaatepäätöksen, että töissä en kirjoita. Ei sillä, nyt alkaa jo olla vauhtia töissäkin, ettei ehdi miettimään, mitä seuraavaksi tekisi.

Laivamatka meni hienosti. Nuorimmaisen sukat tulivat valmiiksi ja sen jälkeen ovat valmistuneet myös keskimmäisen ja miehen sukat "sinisorsa"-värityksellä. Pitäähän metsästäjillä olla sukat oikeaa värisävyä....Nyt puikoilla alkaa olla joululahjoja, joten niistä sitten taas myöhemmin, kun joulu on ohi.

Laivamatka siis sujui pääasiassa hytissä kutoen ja lukien. Myös pojat lukivat reippaasti kirjojaan sillä matkalla ja keskimmäinen ihan uhkui ylpeyttä, kun sai ensimmäisen ison romaaninsa päätökseen. Söimme tietysti hyvin ja nautimme vielä illalla kakkupaloja iltapalaksi, mutta uni oli huonoa. Laivassa oli kyllä ihan rauhallista, mutta ihmettelimme itsekin, miksi uni tahtoi paeta ja nukuimme hyvin levottomasti. Seuraavana päivänä poikien oli pakko pitää huilipäivä kotona ja nukkuivatkin iltapäivään ja minusta yksi työkaveri sanoi, ettei ole koskaan nähnyt minua niin väsyneenä. Lohduttavaa!

Esikoinen on viettänyt aikaansa teatterilla ja perjantai-illat ovat valitettavasti kuluneet baarielämässä. Toisella kerralla sai paniikkikohtauksen ja sydänoireet niin, että kaverit soittivat ambulanssin ja toisella kerralla hävisi lompakko. Jokohan sitä alkaisi pysyä pullonkorkki kiinni. Korttien uusimisen olen nimittäin luvannut maksattaa hänellä, joten hän on pari kuukautta ilman rahaa ja ilman rahaa ei voi juoda.....Ihanaa!!

Isänpäivänä kävimme mökillä laittamassa pellit piippujen päälle, joten kesäkausi on päätöksessä. Sitten ajoimme isän haudalle viemään kynttilän  ja sen jälkeen siirryimme syömään äidille, jossa olivat myös isovanhempani. Paikalla oli myös siskon perhe ja meillä oli oikein mukavaa.

Viime viikon torstaina kävin jälleen konsertissa ja ohjelma oli upea. Kantaesityksenä esitettiin Yrjö Hjeltin teos Komposition I, jossa luulin kyllä olevani suomalaisessa kauhuelokuvassa. Siltä musiikin kulut minun mielestäni kuulostivat. Toisena esitettiin Lalon espanjalaistyyppinen rapsodia, jossa solistina oli unkarilainen Kristof Barati. Aivan upea esitys!! Viulu soi niin todella kauniisti. Lopuksi orkesti soitti Dvorakin sinfonian, joka sekään ei ollut hullumpi. Kyllä kannatti mennä! Olen ajatellut mennä vielä ensi torstaina ja sitten kulttuuripassini rahat onkin tullut käytettyä.

Uimassa olen ehtinyt käydä kolme kertaa. Vesi kylmenee pikkuhiljaa, tiistaina oli + 5 astetta. Viime perjantaina oli kuutamouinti ja kun olin rannassa vasta kello 21.00, oli jo todella pimeää, mutta ah, niin ihanaa! Siellä rannassa kävin myös rauhoittumassa tämän lompakon etsimisepisodin jälkeen ja sainkin mieleni tasoittumaan.

Pojat ovat kaikki olleet enemmän tai vähemmän flunssaisia ja nuorimmalle haettiin jo lääkekuuri, kun tuntuu, ettei tule lainkaan kuntoon. Koko ajan pientä lämpöä ja särkyä poskissa ja korvissa ja alkavaa silmätulehdustakin oli havaittavissa.

Helsinkipäiviä ei ole tähän väliin ehtinyt kuin yksi ja olikin loistava kokouspäivä. Maanantaina lähdemme koulutukseen Hämeenlinnaan ja päivästä on tulossa pitkä, koska en halua mitään junanvaihtoja matkalle niin menen bussilla, joka sitten kestää hieman kauemmin. Mutta saapa siinä sitten puikot suihkia ja ehkä jokunen sivu tulee myös luettua.

Viime viikon torstaina saimme ensimmäisen kovan lumisateen ja liukkaan kelin ja tällä viikolla siitä saimme nauttia eilen. Miehenikin tuli poikkeuksellisesti viikolla kotiin, kun oli tänään koulutuksessa ja kyllä sitä eilen illalla sydän syrjällään odotti, että hän perille pääsee. Onneksi kaikki meni hyvin.

Viime viikonloppuna äitini oli meillä kylässä ja olikin todella mukavaa. Illalla kudoimme molemmat sukkaa ja joimme glögiä ja söimme homejuustopipareita ja joulutorttuja. Pidimme siis jo vähän pikkujoulua. Lisäksi ajelimme lauantaina Kakskerran hautausmaalle, jossa on äitini tädin, hänen miehensä ja äidin serkun hauta. Kävimme sytyttämässä kynttilän. Sunnuntaina kävimme katselemassa kaupungin jouluvaloja ja -ikkunoita ja äiti vei meidät baariin kahville. Sen jälkeen hän lähti vielä käymään omien vanhempiensa luona ennenkuin meni omaan kotiinsa.

Nyt lauantaina ajattelin laitella jouluvalot sisälle ja ulos ja alkaa valmistella joulua vähän kerrassaan. Paljon mitään ihmeellistä en laitakaan, mutta ehkä vähän olisi syytä siivota. Ainakin esikoisen huone tarvitsee siivouksen. Hän nukkuu patjalla lattialla, koska hänellä on parvi ja sen alla tv, jota ei tietenkään iltaisin pysty sieltä parvelta katselemaan. Nyt ostimme hänelle ilmapatjan, joka toivottavasti olisi selälle parempi, kuin tavallinen vieraspatja. Kunhan siivous saadaan suoritettua, laitetaan huone muuten kuntoon.

Lisäksi menen lauantaina kampaajalle. Omat hiukseni ovat aivan ylipitkät, joten ennen tulevia työpaikan pikkujouluja ne on saatava siistiksi.

Mahdollisesti vietämme sunnuntaina poikien nimipäiviä. Tosin yhdet kummit ovat sairaana, eivätkä tule ja mikäli on kovat pakkaset eivät tule myöskään isovanhempani. Eivät enää halua lähteä liikkeelle kovin kylmillä keleillä. Se toisaalta tietää minulle enemmän aikaa tv:n ääressä ja puikkoja heilutellen. Vaikka jonkinlaista siivousurakkaakin pitäisi tehdä....no, joulu tulee joka tapauksessa oli sitten joka nurkka puunattu tai ei ja meillä kun ei jouluna nurkkia katsella. Jos pölyt häiritsee laitetaan valot pois ja kynttilöihin valot, niin ei näy.

Nyt oikein mukavaa loppuviikkoa! Yrittäkäähän pysyä lämpöisinä!