Tänään on 10 vuotta ensimmäisestä blogikirjoituksesta. Tähän blogiin olen kirjoittanut 261 artikkelia ja muutaman kirjoitin toisella nimellä, mutta vaihdoin nimeä, kun kuulin, että sellainen henkilö seurasi tätä, jonka ei halunnut sitä lukevan. Paljon on tässä 10 vuoden aikana tapahtunut. Olin aloittaessani sairaslomalla masennuksen vuoksi ja sen jälkeen kun palasin töihin olen vaihtanut työpaikkaa kahdesti. Viimeiset 7 vuotta olen työskennellyt valtion palveluksessa ja olen elämääni hyvin tyytyväinen.

Mies taisi silloinkin olla töissä Helsingissä ja on siellä taas. Nykyisin hän sentään käy yöt kotona nukkumassa. 

Lapsia oli silloin kolme poikaa, jotka kävivät koulua ja asuivat kotona. Nyt vanhin on ollut 5 vuotta Kajaanissa opiskelmassa ja lopultakin valmistuminen alkaa häämöttää. Kaksoset opiskelivat ensin ammattikoulussa eri ammatit; rakennusmies ja linja-auton kuljettaja. Nyt toinenkin on vaihtanut alaa linja-auton kuljettajaksi, saanut työpaikan Helsingistä, löytänyt sieltä tyttöystävän ja kihlannut hänet heinäkuun alussa. Virallisia juhlia vietetään viikon kuluttua sunnuntaina. Kesällä on siis tapahtunut yllättäviä asioita. Toinen kaksosista teki vuoden töitä ja täydellisyyteen pyrkivänä väsytti itsensä. Nyt hän on miettinyt mitä tekee tulevaisuudessa. Onneksi on saanut tilanteeseen myös apua ja tilanne alkaa pikku hiljaa parantua.

Blogin kirjoitusaikana meille on tullut myös koira; dreeveri-poika Eka, joka reippaasti kommentoi koirablogeissa, mutta ei vielä ole saanut omaa blogia. Toisinaan kirjoittelee kuulumisiaan täällä minun blogissani. Mutta kun päivän olen töissä koneella, ei tahdo aika illalla riittää koneen viereen istumiselle ja kirjoittamiselle. Eka vie myös aikaa. Töiden jälkeen lähdetään lenkille, tullaan kotiin, syödään, käydään kaupassa ja pestään pyykkiä ja mahdollisesti saunotaan. Siinä se ilta pikaisesti menee. Omat harrastukset ovat tänä vuonna olleet tosi vähissä. 

Tämän vuoden keväällä vanha työkaveri houkutteli minut myös instagramiin. Niinpa puhelimella tulee räpsittyä kuvia ja siirrettyä ne sitten instaan. Siellä olen samalla nimellä kuin täälläkin. 

Loma päättyi maanantaina. Se vietettiin pääosin kotona. Esikoinen oli koko lomani ajan kotona. Toisen kaksosen kanssa kävin risteilyllä ja sitten meillä oli parhaan kaverini ja miehensä 100-vuotisjuhlat. Viimeisellä viikolla kävimme vielä viemässä esikoisen omaan kotiinsa ja takaisin tullessa poikkesimme Iivarin luona kylässä. Olipa kiva tavata Iivari ja emäntänsä tänä kesänä. Iivari nautti kun poikani rapsutteli häntä koko vierailun ajan. Naamapesunkin poika sai. Minä en tällä kerralla saanut mennä lähelle. Eka nosti aina hirveän metelin kun lähestyin Iivaria tai se minua. Äipän peräkammarikoirasta on tullut mustasukkainen. Saattaa toki johtua siitäkin, että toisen pojan morsiammella on kaniinimäyräkoiran pentu, joka on pari kertaa käynyt meillä ja härnännyt Ekaa. Tietysti se on meidän kaikkien lellikki, kun on pieni. 

Tässä ne suurimmat asiat. Yritän löytää aikaa tämänkin päivittämiselle hieman useammin, mutta hyväähän kannattaa aina odottaa! :)