Kyllä se taitaa olla niin, että tauti alkaa helpottaa. Yskä on todella vähentynyt, mutta hengitettävää astmalääkettä en pysty iltaisin käyttämään. Jos illalla hengittää lääkettä, herään taatusti yöllä yskimään. Päivällä saan otettua eikä yskä silti ole mitenkään ylipääsemätön. Verenpainelääke ei sitten taida nytkään sopia. Aamulla paineet oli ensimmäisellä otolla 171/101. Jee! Kohta lakkaan kyllä yrittämästä tuota lääkitystä ja elän sitten sen mitä on tarjolla. Ei taida lääkäri antaa periksi.

Siippa sai sitten toisella metsästysviikolla ammuttua elämänsä ensimmäisen hirven. Oli mies muuten todella tyytyväinen. Nyt meillä on keitetty hirvenpäätä ja tänään siitä on perattu kaikki siinä oleva liha. Eka on onnellinen, kun saa lihaa syödäkseen vaikka kuinka paljon. Lihaa saatiin pakastimeen yli 10 kg ja meidän kaksi pakastinta ovat ääriään myöten täynnä. Äiti vei lauantaina loput lihat omaan pakastimeensa talteen. On syöty nyhtöhirveä patana, sisäelinkastiketta ja hirvilihapullia sekä bolognesea hirvestä. Ainakaan ei tule lihapula ensi talvena.

Lauantaina meillä vietettiin nimipäivää. Ostin pojalle lahjaksi Luokkakokous -elokuvan ja olihan se hauska.  Ei tosin mikään lastenelokuva ja kyllä aikuisenkin pitää tykätä vähän roisimmasta huumorista, jotta se iskee. Sievistelijöiden ei kannata sitä elokuvaa katsoa tai tulee vain paha mieli. Mummikin kävi kahvilla, vaikka emme enää nimipäiviä juhlikaan. Päivä osui sopivasti lauantaille ja pojat olivat lomalla. Eikä me oltu mummin kanssa nähty kuin viimeksi toisen pojan valatilaisuudessa elokuussa. 

Viime viikolla ja viikonloppuna oli aivan mahtavat ulkoilukelit. Vaikka kylmää oli koko viikko, täälläkin pakkasta parhaana aamuna  -5 astetta, niin Ekan kanssa tuli ulkoiltua joka päivä ainakin tunnin lenkki, perjantaina taidettiin olla 1½ tuntia. 

Ensi viikolla olisi esikoisella syysloma, mutta vielä ei ole kaveri varmistanut, että tuleeko käymään kotona. Olisihan se mukava, kun ehtisi viikon olla kotona. Mutta nyt alkaa olla toiveissa, että joulun jälkeen Kajaanin koti puretaan ja tuodaan tavarat etelään. Edessä alkaa olla uuden opiskelupaikan tai työpaikan etsintä. Toivottavasti hyvällä kielitaidolla olisi työmarkkinoilla tarvetta.

Enää kaksi kuukautta ja pojatkin saavat asevelvollisuutensa suoritettua ja pääsevät kotiin. Tämä vuosi on kyllä mennyt todella nopeasti, kun on lähinnä eletty lomasta lomaan. Aina on odotettu jotakin kaveria kotona käymään. Esimakua tulevasta, kun kaikki muuttavat pois kotoa. 

Mä en kyllä oikeasti ymmärrä, miksi ne joulukarkit pitää jo lokakuun puolessa välissä tuoda kauppojen hyllyille. Varmasti siihen jouluun ehtisi orientoitua jos se mylläkkä alkaisi marraskuun puolesta välistä ja joulukuun alusta. Aivan turhan aikaisin minun mielestäni. Yritän siis kulkea kaupassa laput silmillä ohi jouluisten hyllyjen vielä tässä vaiheessa.

Oikein mukavaa lokakuuta kaikille!