No niin,  nyt on pakko palata ajassa taaksepäin, koska olen saanut kaksi kuukautta kulumaan kirjoittamatta sanaakaan. 

Siskon tytön rippijuhlat oli kaunis ja mukava tilaisuus. Rippilapsi oli nuori, herkkä ja kaunis kuten kuuluukin. Ehdimme kirkkoon juuri kun tilaisuus oli alkanut, mutta onneksi edes silloin. Perheemme tapoihin kun kuuluu olla aina myöhässä joka paikasta. Mies inhoaa tapaani olla odottamassa, joten kuljemme nykyisin hänen aikataulussaan ja se tarkoittaa lähes joka kerta ainakin muutaman minuutin myöhästymistä. Itse kun kuljen, olen aina ajoissa. Juhlat vietettiin Lohjalla Ravintola Hanneksessa, joka sijaitsee vanhassa koulussa. Ihana paikka ja aivan mahtavan hyvä tarjoilu. Pidin kuulemani mukaan onnistuneen puheen rippilapselle ja lausuin tilaisuuden aluksi myös muutaman sanan vanhemmille. Rippilapsen kummitäti lauloi hänelle suojelusenkeli laulun ja isoset papin johdolla kävivät myös laulamassa ja puhumassa tytölle. Oli ihana tavata myös kaikki tädit ja sedät puolisoineen ja vaihtaa kuulumisia. Tärkeintä oli tietysti se, eräs toisesta tädistäni on lopultakin tulossa mummi. Joulun aikaan koemme tämän suuren tapahtuman.

Viimeisenä lomaviikonloppuna kävimme jälleen ajelemassa Kajaaniin ja takaisin. Vietin esikoinen kotiin ja kävimme ostamassa hänelle parvekkeelle pöydän ja täyttämässä jääkaapin. Oikein mukavasti meni matka ja opetulupalaiset saivat tärkeää ajokokemusta.

Töihin paluu tapahtui heti heinäkuun alkupuolella ja kyllä oli hiljaista monta viikkoa. Heinäkuun on meidän alalla hyvin hiljaista, kun ihmiset lomailevat.Mökillä vietimme kaikki viikonloput nauttien mahtavista keleistä ja omasta rauhasta. Viimeisenä sunnuntaina olimme kotona ja silloin juhlimme täysi-ikäisiä poikiamme.

Molempien kummit saapuivat paikalle, samoin mummi ja siskoni. Päivä vietettiin pihalla istuskellen ja kahvipöydän antimista nauttien. Toisen pojan kummisetä oli sairaalassa leukemian runnoessa hänen oloaan ja kieltämättä se loi varjon juhlaamme. Onneksi silloin kummitädillä oli hyviä uutisia lääkityksen mahdollisesta tehoamisesta.

Pojilla oli edellisenä perjantaina olleet kirjalliset kokeet, jotka menivät heti läpi. Äiti tunsi ylpeyttä opetuksensa tasosta....Ensimmäiset ajokokeet eivät menneet kummallakaan läpi, mutta toinen kerta sanoi toden toisen kohdalla ja kolmas kerta toisen kohdalla. Epäonnistumisen päivinä tunnelma oli lievästi sanottuna kireä täällä kotona. Varsinkin kun sen kolmannen ajon joutui suorittamaan tämä logistiikkaopiskelija. Heinäkuun loppupuolella kävimme myös ostamassa toisen pojan kesätienesteillä hänelle oman auton. Vanhan mersun tietenkin! 

Heinäkuun viimeisenä päivänä sitten saapui se suruviesti, jota emme olisi halunneet vielä kuulla. Kummisetä oli nukkunut pois. Kävimme samana iltana lohduttamassa kummitätiä ja viemässä hänelle surukukkia. Kummisetä siunattiin hiljaisuudessa elokuussa.