On sitten taas tehty tänä aamuna ihan urakalla. Onneksi meidän kellot ovat jo niin fiksuja, että ymmärtävät melkein kaikki itse tehdä tämän renkutuksen. Itsehän en tätä hommaa ymmärrä lainkaan. Se on sitten niin turhaa....Ainoa, jonka kanssa meillä on ihan hemmetisti aina hommaa on digiboxi, jonka ajan siirron lisäksi pitää siirtää myös tuota aikavyöhykettä. Muuten talletukset ovat ihan mitä sattuu ja se on meidän perheessä katastrofi. Ellei talletuksessa ole ne metsästysohjelmat, joita on odotettu niin voi kauhistus. Tosin harmittaa myös minua, jos omat ohjelmat ovat pielessä, jotka haluan katsoa myöhemmin paremmalla ajalla.

Ja tänään on taas myös Marianpäivä, joten jouluun on enää 9 kk. Jospa se menisi tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna. Aika näyttää.

Mutta jospa sitten palataan vähän taaemmas meidän perheen tapahtumissa. Työpaikalla oli kansainvälisenä naistenpäivänä henkilöstökokous ja meidän viraston miehet olivat aina ihania. He olivat hankkineet jokaiselle viraston naiselle ruusun, jotka jaettiin ennen kokouksen alkua halausten kera. Viraston iso päällikkö hoiti halaukset muiden ollessa kateellisena vieressä. Muutenkin kokouksen alussa oli extrapuuhaa, kun kaksi työntekijää oli ehtinyt vuoden alussa täyttää pyöreitä ja virasto muisti heitä lahjalla sekä minä niillä sukilla. Sukat olivat molemmille mieluisat ja sopivat. Eli suht hyvin onnistuu tämä tekeminen ilman varsinaista mittaa.

Vanhan työkaverin kanssa yhtenä iltana kahvilla ja olikin kiva taas päivitellä tapahtumia.

Kävin myös poikien kanssa katsomassa elokuvan Härmä. Meidän mielestämme elokuva oli tosi hyvä vaikka kaikki arviot eivät ole niin hyviä olleetkaan. Aihe oli rankka; esikoisen perimysoikeus ja sen ohittamisen vaikutukset ennen vanhaan. Monikaan isä ei varmasti uskaltanut tehdä aikoinaan tuollaista ratkaisua. Kyllä esikoisen oikeus oli niin vahva vaikka sitä ei ollut edes lakiin kirjoitettu.

Vuoden sivutyönä suoritettava kirjanpito on taas saatu tehtyä ja se onnistui kerrankin ihan kertaheitolla. Mahtavaa. Nyt vaan kokousta suunnittelemaan, kunhan tilintarkastajan lausunto saadaan.

Uusi oikeusministeri kävi virastossamme vierailulla ja pikaisesti hän siitä omankin pöytäni ohi kulki ja tervehti. Oikein miellyttävän tuntuinen henkilö.

Uimassa olen pyrkinyt käymään ainakin kerran viikon aikana ja kahdesti viikonloppuna. Laskin juuri eilen, että mahdollisista uintikerroista käymättä oli jäänyt neljä tämän maaliskuun aikana. Eli taukoa olen ottanut hyvin takaisin. Ja kyllä se on ihanaa. Nyt vedessä pystyy olemaan jo pidemmän ajanjakson kerralla ja nauttimaan oikein uinnista.

Metsästykset päättyivät tältä vuodelta tämän kuun aikana ja nyt on taas muutama kuukausi vähän rauhallisempaa. Vahinkoeläin metsästystä meillä taas harrastetaan koko vuosi, mutta sitä voi tehdä arki-iltoina eikä se vie viikonloppunakaan koko viikonloppua.

Oma auto on saatu peltikorjauksesta ja kyllä se on nyt hieno. Olivat pesseetkin sen samalla kun maalattiiin. Ihana sillä on taas ajella. Heti kun se saatiin kotiin, kävimme ilta-ajelulla Sastamalassa, kun mies osti aseeseensa uuden kiikarin. Mukava matka ja paljon tuli samalla katseltua taivaalle kun Venus ja Jupiter siellä kirkkaasti vilkkuivat.

Tällä viikolla kävin myös hammaslääkärin vuositarkastuksessa ja sain aivan ihanan vastauksen. Reikiä oli nolla ja se pieni puhditus, joka tarvittiin, tehtiin samalla kerralla. Satasen siinä sitten köyhtyi, mutta onneksi ei tarvitse mennä toista kertaa.

Mies oli viikon ajan kuntouksessa, kun pääsi työpaikan kautta Aslak-kuntoukseen vuoden ajaksi. Ensimmäinen jakso on nyt suoritettu ja seuraava on sitten elokuussa.

Haaveena on olla itse silloin lomalla ja viettää viikko poikien kanssa matkustaen vähän jossain päin Suomea. Tarkoitukseni on pitää lomaa kesällä neljä viikkoa ylioppilasjuhlista eteenpäin, jotka meillä on siis vasta heinäkuussa. Sitten pitäisin yhden viikon syyskuussa ja tarkotukseni on lähteä katsomaan ruskaa pohjoiseen. En ole koskaan siellä siihen aikaan ollut. Kolmas jakso lokakuussa kun pojilla on ammattikoulusta syysloma elleivät he sitten silloin pääse töihin ja neljäs jakso helmikuussa hiihtoloman aikoihin. Sitten jää vielä muutama päivä ihan yksittäisiksi. Minulla kun on tänä vuonna nyt sitten jo valtion pisimmät lomat eli 38 vuorokautta.

Meillä oli aivan ihana viikko, kun olin poikien kanssa keskenään. Vanhin on edelleen suurimman osan ajastaan kaverinsa luona, mutta kävi hän sentään viime viikolla yhden tai kaksi yötä kotonakin nukkumassa. Illat olivat rauhallisia ja mukavia. En ymmärrä miksi meidän perheen tunnelma on ihan erilainen silloin kun mies on kotona. Jokainen meistä elää kuin varpaillaan, ettemme suututa häntä mistään tai aiheuta muuta mielipahaa. Samoin pelkäämme sitä, että hänellä on kipuja ja hän on sen vuoksi harmissaan. Välillä tulee mietittyä, että mitä ihmettä teen tässä suhteessä, jossa on niin usein huonoja hetkiä....ehkä joskus tulee vielä toisenlaisiakin ratkaisuja tehtyä elämässä.

Perjantaina olin vanhojen työkavereiden kanssa syömässä töiden jälkeen ja vaikka mies tiesi, etten ole kotona kun hän tulee ja hän oli antanut minulle luvan mennä tapaamiseen, oli täällä kotona tunnelma kun haudassa kun tulin. Reaktiot olivat että ai, tulin jo. Miksi en ollutkaan kotona kun mies tulee viikon jälkeen kotiin. Enkö ollutkaan kaivannut häntä??? Eihän se sitä tarkoita, mutta en kyllä tiedä olenko edes kaivannut häntä. Vai nautinko liiaksi siitä,  että kukaan ei vahdi mitään teen ja milloin. Kenelle soitan ja mitä puhun...ihmettelen tätä itsekin. Mutta syömässä meillä oli tosi kivaa! Oli kiva jutella menneistä ja nykyisistä asioista ja miettiä ehkä vähän tulevaakin. Totesimme, että pieni on maailma, kun oma keskimmäiseni ja toisen työkaverin yksi lapsista kulkevat nykyisin koulussa samoissa porukoissa.

Esikoinen sai kesätöitä. Hän pääsi paikalliseen lastennäytelmään mukaan kesäksi. Näytelmä on vain 30 min päivässä eikä palkka ole kovin iso, mutta on se tyhjää parempi. Ja lipputuloista oli luvattu vielä pieni osuus kiinteän palkan päälle. Kaksi kuukautta kuluu näytelmän parissa. Esikoinen oli aivan hämmästynyt, kun oli mennyt pitkästä aikaa soittelemaan bändikämpille ja siellä töissä olevat tahot olivat tiedustelleet, että haluaako hän mukaan. Pääsee mukaan ilman castingia jos vain haluaa ja tietysti hän halusi. Myöskin hakupaperit ensi syksyä varten on laitettu Mikkelin Aalto-yliopiston kansainvälisen kauppakorkean linjalle. Nyt pitää vain toivoa, että pisteet sinne riittävät loppukokeiden jälkeen. Toivottavasti ei iske mikään paniikki loppukokeissa vaan menevät yhtä hienosti kuin tähänkin asti.

Käsityörintamalla on ollut vähän hiljaista. Papalle aloin kutoa sukkia ja kunhan saan ne ja mammalle aikomani kämmekkäät valmiiksi käyn heillä kylässä ja vien tuliaisia. Viime sunnuntaina siellä poikkesin ekan kerran joulun jälkeen, kun kävimme viemässä mökille tavaraa petoloukkujen rakentamista varten. Onneksi he voivat tällä hetkellä taas hyvin. Mammakin on taas jo paljon pirteämpi. Toimimaton maksa vain aiheuttaa monenlaista ongelmaa aina välillä. Onneksi hän ei itse tunnu ihan ymmärätävän sairautensa laatua, kun hänellä ei ole kuumetta, ei hän mielestään ole myöskään sairas. Ja pappa on aivan ihanan pirteä nykyisin. Hän on iloinen ja juttelevain, kun käymme kylässä. Äiti on hänen kanssaan käynyt jo ulkoilemassakin kun kelit ovat parantuneet.

Aamusta kävin jo laittamassa pihapurkkeihin ruukkunarsissit tuomaan väriä pihalle. Samalla vähän harjasin roskia pois ja vein muitakin roskia pois pihalta. Kyllä on mukava, että lumet ovat hävinneet vauhdilla. Mietin jo, että olisiko huomenna hyvä keli lähteä töihin pyörällä. Aamu näyttää mihin sitä kallistuu...esikoisen autoon vai polkupyörään. Kohtahan se esikoinen saa korttinsa takaisin ja pääsee itse autoilemaan, joten sitten äiti aloittaa pyöräilyt ihan tosissaan. Kuntoa on tässä syytäkin saada nostettua. On se sen verran alamaissa vielä sairastelun jälkeen. Huomasin perjantaina kävellessäni kaverin kanssa autolle, että rinnasta otti, kun vauhti kiihtyi. Hieman pelästytti. Onneksi ensi viikolla on työterveyshoitajan tarkastus (tulee sellaisia vuosia täyteen tänä vuonna, että saa terveystarkastuksen) ja voi jutella näistä tuntemuksista. Verikokeissa kävin perjantaina aamulla.

Nyt täytyy laittaa pyykit narulle ja lähteä uimaan!

Mukavaa sunnuntaina kaikille!